GRAAN - SUKU
Graan-sukumme mieslinjan varhaisimmin elänyt esi-isämme, joka tutkimuksissa on löytynyt, on Johan Graan, joka oli muutaman vuoden Tukholman ritarihuoneen asianajoviskaalin ja sotaviskaalin Lars Riddermarckin kirjurina noin 1688-1691. Graan matkusti Turkuun ja haki 14.11.1691 maistraatilta virkaa. Maistraatti oli keskustellut asiasta maaherra Lorentz Creutzin kanssa ja he olivat yhtä mieltä siitä, että Turun kaupunkiin tarvittaisiin oikeusviskaali, joka voisi ottaa kuninkaan ja kaupungin edun huomioon. Turussa ei sellaista virkanimikettä vielä ollutkaan. Maistraatti ilmoitti, että Graanin pitää erota aiemmasta tehtävästään ja sen jälkeen hänet otettaisiin ko. virkaan. Muutaman kuukauden kuluttua eli 28.2.1692 Johan Graan haki Ruotsin sotakollegiolle osoitetulla anomuksella Turun linnan ammusvälinevaraston hoitajan virkaa. Hän oli saanut mahdollista virkaa varten arvovaltaiset takuumiehet: Turun hovioikeuden asessori Herman Wibbling, saman oikeuden asianajoviskaali Anders Gyllenkrook, porvari Niklas Schultz ja porvari Gabriel Miltopaeus. Asessori Wibbling jätti 2.11.1692 Turun raastuvanoikeudelle palveluksessaan olevan Johan Graanin anomuksen saada toimia prokuraattorina eli kämneri- ja raastuvanoikeuden asianajajana. Graan toimi prokuraattorina parisen vuotta ja 24.12.1694 hänet nimitettiin kämneriksi. Kämneri toimi kämnerioikeudessa syyttäjänä siveellisyys-, järjestys- ja pahoinpitelyrikkomuksissa sekä hengellisissä rikkeissä. Kämneri suoritti myös kuulusteluja. Lisäksi hänen tehtävinään oli yhdessä kaupunginvoudin kanssa sakkojen perintä, arviotehtävät, inventoinnit ja pidätykset. Graan valittiin raatimieheksi 15.5.1707. Hän kuului oikeuspormestari Johan Phoenixin osastoon, jonka tehtäviin kuuluivat oikeudenhoito, rakennustoimi ja hallinto. Johan Graania sanottiinkin oikeusraatimieheksi. Graan toimi usein kämnerioikeuden puheenjohtajana. Johan Graan edusti Turun porvaristoa yhdessä oikeuspormestari Johan Phoenixin kanssa Tukholman valtiopäivillä v. 1710. Näillä valiokuntavaltiopäivillä keskusteltiin myös säätyjen pukeutumisesta ja Phoenix ja Graan olivat laatineet muistion Turun porvariston pukeutumisesta (Memorial angående klädedräkten i Åbo), joka on liitetty valtiopäivien pöytäkirjojen liitteeksi. Graan anoi vuonna 1710 kuninkaalta Porin pormestarin virkaa, mutta peruutti hakemuksensa anoessaan Turun oikeuspormestarin virkaa. Tämänkin hakemuksensa hän peruutti anoessaan Turun kauppapormestarin virkaa. Graanista ei tullut pormestaria, sillä valinta kohdistui virkaiältään vanhempiin hakijoihin. Suuren Pohjan sodan aikana venäläiset olivat vallanneet Viipurin v. 1710 ja etenivät Helsinkiin sekä suunnittelivat hyökkäystä Turkuun. Turun raati hyväksyi 22.6.1713 porvariston anomuksen saada viedä omaisuuttaan Ruotsiin ja lähteä itse perheineen myös sinne. Ruotsiin lähti myös raatimies Johan Graan perheineen sotapakolaiseksi. Raadin piti aluksi asua Tukholmassa, että se saataisiin nopeasti tarvittaessa koolle. Graan asui Falunissa ainakin vuodesta 1717 alkaen. Hän toimi siellä raastuvanoikeudessa käräjävaltuutettuna. Raatimies Johan Graan valmistautui palaamaan rauhan jälkeen Turkuun, kun hän elo-syyskuun vaihteessa v. 1722 kuoli. Johan Graan solmi avioliiton v. 1693 Catharina Brunneruksen kanssa. Hänen vanhempansa olivat Tuuloksen kappalaisen Mattias Simonii Bronneruksen poika, kauppias Gabriel Bronnerus ja Margaretha Gabrielsdotter. Graan asui perheineen v. 1697 alkaen Uudentorin varrella Hampspinnaregatanilla (Hampunkehrääjänkatu). Paikka sijoittunee noin nykyisen kauppatorin etelälaidalle. Raatimies Johan Graanilla ja Catharina Brunneruksella oli kymmenen lasta, joista vanhin poika vääpeli Gabriel Graan jatkoi sukua puolisonsa Catharina Paulinin kanssa Suomen puolella. Raatimiesperheen jälkeläisiä on kolmensadan vuoden kuluessa levittäytynyt yhä kauemmaksi Turun kodista ja moniin muihinkin maihin asti. Johan Graanin vanhemmista ei ole vielä tietoa, mutta tutkimukset jatkuvat... |